Tulossa Vantaanjoki päästä päähän 21.-22.3.2020 tai myöhemmin
Tämä on kutsu.
Aion meloa Vantaanjoen Riihimäeltä Vanhankaupunginkoskelle (merelle) 21.-22.3.2020 tai jonakin sitä seuraavana viikonloppuna tulvahuipusta riippuen.
Matkaa kertyy 91,5 km (~13 h tulvavirrassa), kanootin kärräystä 3 kosken ohi 2,1 km (~1,5 h) eli
mennään 2 päivässä. Yöpyminen laavussa/teltassa. Omat eväät.
Retki on tehty joka vuosi vuodesta 2010 lähtien, joista 2010, 2011, 2012, 2015, 2018 ja 2019 koko joki (muina vuosina vähäisen tulvan vuoksi pienempiä osia, esim. Hyvinkään Kytäjäntieltä merelle 76 km).
Jos haluat mukaan:
Ilmoittaudu Facebookin "Asiaa avokanooteista" ryhmässä Vantaanjoki 2020- tapahtumaan.
Pakollinen pelottelu:
Melomme kylmässä vedessä ja räntää voi sataa, joten reissussa on tavallista
enemmän riskiä. Kuivapuku on oiva varuste, suosittelen, vaikken itse käytä (2012 oli pari nurinmenoa helpoissa koskissa, vahinkoja, mutta koska kuivapukua käytettiin, pian jatkettiin). Jos syytä on, retken voi keskeyttää monessa paikassa, melommehan ruuhka-Suomessa.
Tuon sanottuani tervetuloa mukaan. Järjenkäytöllä pärjätään.
Tarkemmin:
Lähtöpaikka on 300 m Riihimäen rautatieasemalta etelään. Lähtöaika Riihimäeltä tarpeeksi
varhain eli noin klo 8:30 sekä sunnuntaina laavulta viimeistään klo 7:30 (herätän klo 6). Jokainen hoitaa oman logistiikan, mutta voit tulla autolla tai junalla (minä junalla kumikanootin kera). Ota mukaan kanoottikärryt koskien ohituksia varten ja tarpeeksi paksu makuupussi (Nukarinkosken ja Myllykosken välisessä laavussa on tilaa 3-4 hengelle, puuseetä ei ikävä kyllä enää ole.)
Joessa ei ole yleensä tulvan jälkeen jäätä paitsi Arolammin reunoilla (Vantaanjoen pääuoman suurin
järvi).
Virta on useina vuosina ollut reipas, josta tilastoa Myllymäen mittapisteestä
(
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2101220y/wqfi.html):
Vuonna 2010 95 m3/s
Vuonna 2011 65 m3/s
Vuonna 2012 80 m3/s
Vuonna 2013 125 m3/s
Vuonna 2014 vain 8 m3/s
Vuonna 2015 40 m3/s
Vuonna 2016 29 m3/s
Vuonna 2017 15 m3/s
Vuonna 2018 33 m3/s
Vuonna 2019 53 m3/s'
Riihimäen vedenkorkeusennuste tarkistetaan, jotta kahden tierummun läpi mahtuu (Paloheimon
mittauspiste
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2100210y/wqfi.html ei saa olla enempää kuin 87,18 m).
Pahimmat laskettavat kosket ovat monelle tutut Pitkäkoski, Niskalankoski ja Ruutinkoski (I-luokan
koskia). Lisäksi Hyvinkäältä länteen on "Golfkentänkoski", jonka risukkoisuus tarkistetaan ennen laskua.
Jos tulvahuippu jää pieneksi (alle 35 m3/s), ei lähdetä Riihimäeltä vaan Hyvinkäältä Kytäjäntien sillalta.
Jos ei melo merelle asti, lopettaa voi Seutulaan, Vantaankoskelle tai Haltialan tilalle.
Jos tulet autolla, paluu takaisin autoa hakemaan: Vanhankaupunginkoskelta taksi Pasilaan, josta junalla Riihimäelle / Vantaankoskelta taksi Tikkurilaan, josta junalla Riihimäelle. Helpompi kuitenkin, että hommaat kuskin, joka vie sinut Riihimäelle ja hakee Vanhankaupunginkoskelta.
Retken hinta nolla euroa = kaikki välineet pitää olla omasta takaa tai kavereilta lainassa.
Terveisin,
Janne Pyykkö, Avokanoottiyhdistys
Lisälinkit.
Vantaanjoen melonnallinen kuvaus:
https://avisuora.com/paakaupunkiseudun-jokireittiopas
Retken kulku vuonna 2019:
https://avisuora.com/vantaanjoki-paasta-paahan-2019
Retken kulku vuonna 2018:
https://avisuora.com/vantaanjoki-paasta-paahan-2018
