Termejä ja tekniikkaa

Termejä ja tekniikkaa

Kirjoittaja fögö » 09 Joulu 2015

A. Termistöä
Eräänä syksyisenä melontapäivänä tein havainnon, että alakäden puolelta meloessa alakäden kämmen on aina kanoottiin päin. Esimerkiksi pyyhkäisyvetoa (sweep stroke) takaa eteen tehtäessä mela pyöräytetään puolivälissä siten, että kämmenen ja kanootin suhde säilyy myös silloin, kun mela lähestyy keulaa. Syy on luonnollisesti se, että näin tehtynä veto on paljon voimakkaampi. Tästä sain idean kutsua melontapuolta kämmenpuoleksi, jolloin se toinen puoli (cross/ off-side) muuttuu automaattisesti rystyksi. Yläkäden puolelta otetta muuttamatta tehtävän vedon nimeän siten rystyvedoksi. Sovellan tätä seuraavassa kokeiluluontoisesti. Lopussa vielä katsotaan, olisiko tästä toimivaksi tavaksi nimetä vetoja suomeksi.

B. Rystyvedon tekniikkaa

Rystyvetoja (cross forward stroke) tehdään säännönmukaisesti YouTube-koskimelolontavideoissa, joissa melotaan moderneilla koskiavokanooteilla, joita ovat esim. Esquif L'Edge ja Blackfly Option. Oleellista on, että melaotetta ei vaihdeta, melottiinpa kummalta puolelta tahansa. Koska kaikki pätevän näköiset melovat näyttivät sitä käyttävän, niin päättelin, että kyllä se on oltava hyvä. Mutta ei se helppo veto ole. Varsinkin aluksi oli vaikea tehdä niitä nopeasti peräkkäin ja vielä siten, että siihen sai voimaa. Tavalliseen tapaan aloitin harjoittelun tasaisella. Pidän virtaveden melontatekniikan harjoittelemista tasaisella, koska virtaava vesi tuo vain lisävaikeutta, jota ei alussa kaipaa. Ohessa on muutama huomio tästä vedosta.


B1. Tasapaino

Tasapainoisessa ja vakaassa melota-asennossa voi rystyvetojen vetämistä jatkaa tarpeen mukaan ilman horjahtelua tai kaatumisen uhkaa. Asennon ylläpito perustuu havaintojeni mukaan muutamaan seikkaan (tässä oletetaan, että melotaan polviasennossa, totta kai). Ne ovat seuraavat: 1) valtaosa melojan painosta kannattaa pitää joko takapuolen päällä tai melassa, ei polvilla; 2) Kun mela siirretään rystypuolelle, niin samanaikaisesti ajatellaan, että lantio kääntyy rystypuolen suuntaan. Tällöin kämmenpuolen polvi työntyy eteenpäin ja rystypuolen polvi vastaavasti taaksepäin, ajatuksellisesti. Tässä asennossa on mahdollista siirtää painoa puolelta (polvelta) toiselle eli kallistaa kanoottia tarpeen mukaan joko rysty- tai kämmenpuolelle. Erityisesti on varottava sitä, että paino on aina ja yksinomaan rystypuolen polvella (jonne se automaattisesti menee melan mukana), koska se ei anna mahdollisuutta reagoida aaltojen aiheuttamiin töytäisyihin ja kallistuksiin. Istuminen takapuolen päällä, polviin nojaamisen sijaan, helpottaa tasapainoisen, reagointivalmiin asennon ylläpitoa.

B2. Voiman tuotto

Kun mela on uitettu vedon lähtöpisteeseen, niin alakäsi on yläkättä edempänä ja vartalo pystysuorassa. Lapa, joka tässä vaiheessa on noin puoliksi vedessä, upotetaan rivakasti kokonaan. Se tehdään kallistamalla vartaloa lantiosta eteenpäin ja upottamista täydentää käsien käyttö. Kallistettaessa painoa EI siirretä POLVIEN kautta kanoottiin, vaan käsien kautta MELAAN. Mela upotetaan kokonaan veteen, mutta ei sen syvemmälle. Paino polvilla pysyy kevyenä. Alakäsi toimii airon hankaimena ja pääosin yläkäsi siirtää vartalon painon kyynärnivel lukittuna melaan, kädensijaa eteen- ja alaspäin työntäen. Välittömästi melan upottua lantiota vedetään kohti melaa, jolloin ylävartalo suoristuu ja meloja nousee pystyasentoon melojan painon siirtyessä takaisin takapuolen päälle. Selkää ei suoristeta, vaan se väistämättä suoristuu lantion tullessa lähemmäs melaa. Melojan paino siirtyy takapuolen päältä melaan ja takaisin. Se ei siirry polville. Tästä syystä kanootti pysyy vakaana, eikä kanoottiin synny ylös-alas -liikettä. Lapa pysyy koko ajan juuri ja juuri veden alla, ei sen syvemmällä. Melan upottamisesta syvälle ei ole kuin haittaa.

Voiman tuotto loppuu suunnilleen siinä, missä alakäsi ohittaa polven. Sen jälkeen alakäsi vain seuraa melaa samalla kun yläkäden hartia kääntyy taaksepäin, ts. koko hartialinja kääntyy enemmän kölilinjan suuntaiseksi. Voimantuoton loputtua lapa käännetään kölilinjan suuntaiseksi, jotta se voidaan palauttaa uudestaan eteen. Palautuksessa kannattaa yläkättä vetää taaksepäin alakäden pysyessä paikallaan, jolloin lapa liukuu vastuksetta eteenpäin. Lavan kääntöön käytän molempia käsiä, en pelkästään yläkättä. Minusta kontrolli melaan säilyy tällöin parempana.

B3. Muutama huomio

Kanootin kallistuksen hallinta on tärkeää. Kannattaa harjoitella kallistuksia siten, että tekee rystypuolen vetoja monta peräjälkeen kanootin kallistusta vaihdellen. Siis siten, että kanootti on kallistettuna joko kämmenpuolelle, rystypuolelle tai se pidetään täysin vaakatasossa. Kallistuksen hallintaa kannattaa opetella, sillä se on avain varmaotteiseen etenemiseen rystyvetoa käyttäen. Kämmenpuolen kallistus on erityisen kätevää, kun tavoitteena on mennä suoraan eteenpäin, sillä näin kallistettu kanootti vastustaa kääntymistä poispäin melasta. Pidä aina tuntuma kanoottiin kämmenpuolen polvella, koska se on avain tasapainoiseen asentoon kaikissa tilanteissa.

Kun kanoottia kallistaa kohti melaa, niin tällöin kanootti kääntyy helpommin melasta poispäin, joka on joko hyvä tai huono asia, tilanteen mukaan. Joka tapauksessa, kannattaa opetella ohjaamaan kanoottia kallistamalla myös tasaisella. Surffauksessahan se on ihan välttämätöntä.

Itse asiassa kallistusajatusta voi soveltaa myös melottaessa normaalisti kämmenpuolelta, jolloin kääntymisen kompensoimiseksi kanoottia kallistetaan rystypuolelle. Kallistus toteutetaan kääntämällä lantiota, mikä aiheuttaa polvien (kuvitellun) liikkeen.

Minä ohjaan usein tasaisella J:n sijaan rystyvedolla ja/tai kallistelemalla. Näin saa paljon toistoja ilman, että varsinaisesti harjoittelee. Mitä enemmän rystyvetoja ja kallistuksia tekee sitä luonnollisemmalta ne alkavat tuntua.

C. Termistöstä vielä

Kokeilen tässä kämmen/rysty –terminologiaa:

bow draw: keulaveto (bow rudder: keulaperäsin, …) Keulaveto tuntui aluksi huonolta, mutta muutaman päivän asiaa makusteltuani se alkoi tuntua jo paremmalta.

cross (bow) draw: rysty(keula)veto / rystykeula ( krossi). No huh,huh. Ei kovin hyvä ensi kertaa kuultuna, mutta ei sekään ihan mahdoton ole.

cross <something>: rysty<jotakin>. Tämä on jotenkin näppärän oloinen, mutta ylhäällä olevat eivät kuitenkaan vielä täysin vakuuta.

on-side / off-side: kämmen/rysty; periaatteessa pidän tästä

Mitä olette mieltä näistä termeistä? Olisiko tässä lähtökohta vetojen nimeämiselle?

Fögö